KEBAAAB

Jugobliude, karvaton kalvakka käsi kun rupesi kebabin laittoon.

Pari viikkoa sitten törmäsin Sivumaun blogissa kotitekoiseen kebabiin. Resepti oli mielenkiintoinen, eikä vaikuttanut hirmuisen työläältä, joten päätin testailla vapaalauantainani, miten se EU-kandidaatin oiva herkku taittuu kaljupäältä.

Muuten reseptissä tarvittavaa kamaa löytyikin kaapista ja ruokakaupasta, ja hiukan oikaisin ostamalla valmiita pitataskuja, mutta täytteet tein sentään itse. Niin, ne täytteet - lampaanjauheliha ei ollutkaan perus-lihatiskituote, joten piti soittaa oikein äidille asti ja kysäistä vinkkiä, mistä tätä Uuden-Seelannin herkkää eläinsurvosta saa. K-kaupan pakasteallas ojensi kutsuvana käsiään ja syöksyin suin päin Pirkan pakettien kimppuun.

Laitan vähän kuvasarjaa tähän, taikinan vaivauksesta ei ole kuvia, mutta kukapa nyt jaksaisi katsoa kun yleiskone seisoo stillkuvissa?

 Jötkäleet parilalla ja pitaleivät odottamassa pätsiä viimeisen voitelun (vettä pintaan, tietty) saaneina

Retiisitsatsiki, aijai :)

Valkosipulin puolesta safkaa en voisi suosittaa ennen kuumia deittejä mäsäyteltäväksi. Onneksi tästä selviää pyytämällä kuumia deittejä syömään samaa safkaa!

Lopputuotetta pöydällä uskomattomassa asetelmassa

Niin, ja jälkkäri? Totta munassa semmoista pitää olla valmisteilla:

Ananas halki, lihat koverretaan kummastakin puolikkaasta ja kuutioidaan (ydin poistetaan). Tämän jälkeen ananaslihakuutiot palautetaan puolikkaisiin "kuppeihin" ja päälle lurautetaan pari ruokalusikallista puolimakeaa valkoviiniä, päälle vaniljajätskiä ja suklaahippuja. (Kyllä, nyt saat pyykäistä suupieltä)

Ravitsemuksen puolesta safka on aika raskasta, mutta makumaailma leijailee jossain kreikkalaisen ja turkkilaisen safkan välimaastossa. Mielenkiintoinen ja kiva kokemus!

Reseptistä suurkiitos Sivumaulle, seurasin aika nöyrästi muita osioita, mutta varrastikkuja eikä grilliä mulla ei ollut joten piti tyytyä tommosiin jötkäleisiin, jotka käristin parillapannulla. Mutta oli silti oivaa!

Maankuulu aamunärästin

Hei vaan kaikille. Tuntuu, että usein blogien päivitysväli on kamalan harva - siksi päätin näin alkusuorallamme jo tulittaa muutaman ravintopitoisen kirjoitelman ensinälkää hillitsemään.

Perjantaina 8.7. irroittelin aamuhetken tiimoilla oikein olan takaa. Mieli teki jotain oikein tujakkaa (tässä tapauksessa täyttävää ja rasv-- terveellistä), jolla jaksaisi pitkälle iltapäivään.

Synnytin pannuillani surullisenkuuluisan aamunärästimen. Tällä on lääkitty darroja vuosisatojen ajan muun muassa  Palaun saarilla. Kiihoitan ensin jokaisen mäsäyttäjän mielikuvitusta seuraavalla kuvailulla ja päätän kirjoitukseni visuaalisen esitykseen:

Kärvensin HK:n bleue saucisses - gastronomisesta puolivalmisteesta valmistelemiani puoliksileikkaamiani siivuja pannulla. Samaan aikaan valmistelin parilapannuni ottamaan vastaan täysjyväpaahtoleivänpalat, joille löin aivan uudenlaisen ilmeen upottamalla ne kaulaansa myöten raakaan kananmunaliemeen. Leivät paahtuivat munaisan raidallisiksi pannulla sitä mukaa kun makkaranpalat saivat kaipaamaansa kesärusketuksen pintaan. Tiputin makkarapannun lämmöt matalalle ja kaadoin niiden päälle valkoisia papuja tomaattikastikkeessa. Samalla veistin parilan uhrien päälle siivut emmentaljuustoa, jota käytin nopeasti pannun pinnalla, että se norjistui ja sai vähän väriä.


Kombon kruunasi hedelmäinen banaani, jonka asettelin nätisti lautasen vierelle. Annos oli ...ehkä hitusen liian tymäkkä näin yhden miehen mäsäytettäväksi, mutta kun aamunärästin leipaistaan, se myös syödään.


Niin ja se kuva. Tästä lähtee:

Rennieaskia etsiskellen,
pekulilaatio