Pari viikkoa sitten törmäsin Sivumaun blogissa kotitekoiseen kebabiin. Resepti oli mielenkiintoinen, eikä vaikuttanut hirmuisen työläältä, joten päätin testailla vapaalauantainani, miten se EU-kandidaatin oiva herkku taittuu kaljupäältä.
Muuten reseptissä tarvittavaa kamaa löytyikin kaapista ja ruokakaupasta, ja hiukan oikaisin ostamalla valmiita pitataskuja, mutta täytteet tein sentään itse. Niin, ne täytteet - lampaanjauheliha ei ollutkaan perus-lihatiskituote, joten piti soittaa oikein äidille asti ja kysäistä vinkkiä, mistä tätä Uuden-Seelannin herkkää eläinsurvosta saa. K-kaupan pakasteallas ojensi kutsuvana käsiään ja syöksyin suin päin Pirkan pakettien kimppuun.
Laitan vähän kuvasarjaa tähän, taikinan vaivauksesta ei ole kuvia, mutta kukapa nyt jaksaisi katsoa kun yleiskone seisoo stillkuvissa?
Retiisitsatsiki, aijai :)
Valkosipulin puolesta safkaa en voisi suosittaa ennen kuumia deittejä mäsäyteltäväksi. Onneksi tästä selviää pyytämällä kuumia deittejä syömään samaa safkaa!
Lopputuotetta pöydällä uskomattomassa asetelmassa
Niin, ja jälkkäri? Totta munassa semmoista pitää olla valmisteilla:
Ananas halki, lihat koverretaan kummastakin puolikkaasta ja kuutioidaan (ydin poistetaan). Tämän jälkeen ananaslihakuutiot palautetaan puolikkaisiin "kuppeihin" ja päälle lurautetaan pari ruokalusikallista puolimakeaa valkoviiniä, päälle vaniljajätskiä ja suklaahippuja. (Kyllä, nyt saat pyykäistä suupieltä)
Ravitsemuksen puolesta safka on aika raskasta, mutta makumaailma leijailee jossain kreikkalaisen ja turkkilaisen safkan välimaastossa. Mielenkiintoinen ja kiva kokemus!
Reseptistä suurkiitos Sivumaulle, seurasin aika nöyrästi muita osioita, mutta varrastikkuja eikä grilliä mulla ei ollut joten piti tyytyä tommosiin jötkäleisiin, jotka käristin parillapannulla. Mutta oli silti oivaa!
